Usein kysyttyä

Kuinka varma koira on?

Varmuus on erittäin korkea, koska puolustusvoimat käyttävät samaa koulutusmenetelmää räjähdysaine-, ase-etsintä- ja huumekoirillaan.

Kansanterveyslaitoksen ja Kuopion yliopiston homekoiratutkimuksen mukaisesti homeen ja lahon etsintäkoirien käytön sensitiivisyys on 75 % ja spesifisyys on 90 %. Menetelmiin positiivinen ennustearvo, eli miten tosi menetelmä on antaessaan positiivisen vastauksen, on 92 %.

Voiko koira osoittaa eri tavalla homelajit?

Ei, koira ilmaisee samalla tavalla, sen jälkeen voidaan ottaa näyte ja lähettää se tutkittavaksi saadaksemme tietää, mitä lajia löydös on.

Kuinka homevauriot vaikuttavat ihmiseen?

Eri henkilöt saavat erilaisia reaktioita. Tavallisimmat oireet ovat:

• Yskä
• Ihoärsytys
• Toistuvat tulehdukset
• Jatkuva nuha
• Päänsärky
• Kuivat/vuotavat silmät mm.
• Äänen käheys
• Poskiontelotulehdukset
• Kuumeilu

Näitä kutsutaan “hometalo oireiksi”.

Voiko meidän koira ja kissa olla kotona kun homekoira tulee?

Ei, on hyvä jos koirat ja kissat laitetaan vierailumme ajaksi esimerkiksi autoon. Mutta marsu, kani tai linnut voivat jäädä sisälle.

Mistä tunnistat homeen?

Aistit tunkkaista ja kellarimaista hajua, joka tarttuu vaatteisiin ja käyttötarvikkeisiin.

Toteat vesivahingon, vesivuotoja tai jälkiä, joiden voi epäillä johtuvan kosteudesta. Esimerkiksi: maali kupruilee seinien alaosissa.

Havaitset rakenteissa värimuutoksia, jotka eivät lähde pois puhdistamalla tai ne palaavat puhdis tuksen jälkeen.

Huomaat, että rakennuksen käyttäjät kärsivät aikaisemmasta poikkeavista ärsytys- ja allergiatyyppisistä oireista. Heillä on nuhaa, yskää, nenän tukkoisuutta, silmäoireita, toistuvia hengitystietulehduksia ja kuumesairauksia, päänsärkyä, väsymystä, astmaoireita. Nämä oireet vähenevät tai poistuvat, kun ko. ihmiset ovat poissa rakennuksesta.

(Lähde: Sisäilma ja terveys)

Minkälainen on koiran hajuaisti?

Lähes kahdeksas osa koiran aivoista ja enemmän kuin 50 % nenän sisäosista palvelee haistamista, kun taas ihmisen hajuaivot ovat paljon pienemmät. Suuri ero ihmisen ja koiran välillä on nenän sisällä olevissa hajusoluissa. Ala, jonka hajusolut kattavat, on vain noin 6,25 cm2. Ihminen ja koira eroavat myös laadullisesti näillä alueilla. Arvioidaan, että ihmisellä on viisi miljoonaa solua, sitä vastoin saksanpaimenkoiralla 220 miljoonaa.

Vertailtaessa ihmisen ja koiran hajusolujen lukumäärää, havaittiin, että koiran hajuaisti on 44 kertaa parempi. Neuhaus (1953 – 1955) havaitsi lisäksi, että koiran hajuaistin herkkyys on voihapon osalta 100 000 – 100 miljoonaa kertaa suurempi kuin ihmisellä.

Moulton (1969) havaitsi, että todennäköisemmin suurin etu, minkä hajualueen suurentuminen aiheuttaa, on erottelukyvyn parantuminen. (CIBA Foundation, Taste & Smell in Vertebrates, London 1970) Tämän kyvyn jo vähäinenkin lisääntyminen mahdollistaa tunnistamaan pienet erot aineiden välillä.

Useat tekijät voivat rajoittaa koiran haistamiskykyä huomattavasti: Lyhytkuonoiset koirat (lyhytkalloiset) kärsivät hengitysvaikeuksista, joskus liian pienten sierainaukkojen seurauksena. Albiinot ja tietyt valkoiset tai vaaleat koirarodut voivat olla hajuaistiltaan osittain tai lähes täysin heikentyneitä.

Koska pienimmillä koiraroduilla on haistamiselinten kokonaisalue ja aivojen koko vähäisempi, on niillä pienempi haistamiskyky verrattuna suurimpiin rotuihin.

Tiedetään käytännöstä, että koira voi löytää pienimpiäkin jälkiä määrätyistä hajuaineista ja että sen nenän haistamiskyky on ihmiseen verrattuna ylivertainen. Muutamilla roduilla on paremmat edellytykset hajuaistin osalta kuin toisilla. Perimä, älykkyys ja koulutus vaihtelevat jokaisella yksittäisellä koiralla. Epäilemättä myös säännöllisellä harjoituksella parannetaan sekä muistin työskentelykykyä että myös koiran nenän erottelukykyä.

(Lähde: William G. Styrotuck; Hund, Geruch und Fährte)