Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa

https://www.thl.fi/documents/98567/1895106/Kannanotto+TTL_THL+biosidien+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+korjausrakentamisessa.pdf/2c71ce36-4d28-4c53-bff5-eed2adbc2ad7

15.3.2016

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa

Kannanotto sisältää yhteenvedon olemassa olevasta tiedosta ja yhdeksän suositusta biosidien käytöstä.

Yhteenveto olemassa olevasta tiedosta

Biosideilla tarkoitetaan kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Yleisimpiä biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys– ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet.

Myös otsoni (O3) luokitellaan biosidiksi. Otsoni on väritön, pistävän raikkaan hajuinen, ärsyttävä ja reaktiivinen yhdiste. Otsoni ja reaktioissa syntyvät radikaalit hapettavat muun muassa ilmassa ja pinnoilla olevia kemiallisia, mikrobiologisia ja jossain määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia muuttaen niiden rakenteita ja ominaisuuksia ja poistaen rakennuksesta hajuja. Otsoni on itsessään haitallista, erityisesti suuret pitoisuudet.

Biosideja ei suositella sisätilojen homeongelman ratkaisuksi, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Korjaustoimiin liittyvää mekaanista puhdistusta voidaan vain perustellusta syystä tehostaa desinfiointikäsittelyn avulla. Käytön syy voi olla esimerkiksi hajuhaitan vähentäminen tai elinkykyisen mikrobin tappaminen niiltä osin kuin sitä ei ole voitu mekaanisella puhdistuksella poistaa esimerkiksi viemärivaurioiden korjaamisen yhteydessä.

Pintojen mekaaninen puhdistus ja mahdollinen pesu ennen desinfiointia ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä läsnä oleva orgaaninen aines, lika ja pöly vaikuttavat heikentävästi usean vaikuttavan aineen tehoon.

Biosideja ei myöskään tule käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen, sillä ne voivat mahdollisesti joissakin tapauksissa jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobien mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi.

Tilassa oleva irtaimisto tulee poistaa käsittelyn ajaksi.

Tällä hetkellä homesaneerauksissa käytetään paljon sellaisia kemikaaleja, joiden teho mikrobeihin on epävarmaa tai jopa kyseenalaista. Sisäilmaympäristöissä esiintyvä mikrobisto on hyvin laaja. Tällöin on hyvin vaikea osoittaa, että tietty kemikaali tehoaisi kaikkiin materiaalissa tai sisäilmassa oleviin mikrobeihin. Myös tutkimus on tältä saralta hyvin suppeaa. Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää biosidien todellista tehoa kosteusvauriokohteisiin.

Suuretkaan otsonipitoisuudet (100–1000 ppm) eivät pysty tuhoamaan kaikkia sieni- tai bakteeriorganismeja rakennusmateriaalien pinnalta tai sisältä. Huomattavaa on, että otsonoinnin sivutuotteina voi syntyä sisäilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia hiilivetyjen hajotessa tai yhdisteitä, jotka voivat myös adsorboitua pintoihin ja rakenteisiin, esimerkiksi aldehydit terpeenien hajotessa. Otsonointi voi myös vaikuttaa haitallisesti pintoihin ja materiaaleihin (betoni, kipsilevy, luonnonkumi, neopreeni, lateksimaali, linoleumi ja puulattiat, kokolattiamatot) ja myös vanhentaa ja haalistaa materiaaleja.

Biosideja käyttävien yritysten toimintatavat vaihtelevat tällä hetkellä niin koulutuksen, varoaikojen kuin aineiden käytön suhteen. Suosituimmat homesaneerauksissa käytetyt desinfiointiaineet ovat peroksidipohjaisia; vetyperoksidia ja/tai 2-butanoniperoksidia sisältäviä valmisteita. Joissakin yksittäisissä valmisteissa tehoaineina on esimerkiksi kvaternäärisiä ammoniumyhdisteitä, dinatriumoktaboraattia tai ihoa herkistäviä isotiatsolinoneja ja PHMB:a.

Biosidit sisältävät usein monia tehoaineita. Desinfiointiaineiden käyttöä tulee harkita tarkkaan ja aineet tulee tuntea hyvin. Tarkoitukseen sopimattomilla desinfiointiaineilla tai työmenetelmillä voidaan aiheuttaa terveysvaaraa tiloissa tai ympäristössä työskenteleville, niin käsittelyn aikana kuin käsitellyn tilan myöhemmän käytön aikana.

Monet käytetyistä desinfiointiaineista ovat ihoa ja hengitysteitä ärsyttäviä, osa niistä väkevinä liuoksina jopa syövyttäviä. Eräillä desinfiointi- tai hajunpoistotarkoitukseen käytettävillä aineilla on todettu myös ihoa herkistäviä ominaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon ihon ja myös hengityselinten suojauksessa. Jotkut yhdisteet, esimerkiksi isotiatsolinonit, voivat aiheuttaa herkistymistä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Isotiatsolinoneja on käytetty paljon säilöntäaineina erilaisissa pesuaineissa ja kosmetiikassa, joten niille aiemmin herkistyneet henkilöt voivat saada oireita tiloissa, jotka on käsitelty isotiatsolinoneja sisältävillä tuotteilla.

Suositukset

1. Biosideja ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin ei tiedetä tarpeeksi.

2. Biosideja tulee käyttää vain erityistilanteissa, kuten hajunpoistoon ja viemärivahinkojen jälkien siivoukseen. Ennen biosidikäsittelyä tila tulee tyhjentää irtaimistosta, vaurioitunut rakenne tulee poistaa, mikäli mahdollista, tai käsiteltävä pinta tulee puhdistaa mekaanisesti. Biosideja ei tule käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen.

3. Otsonointia käytettäessä on estettävä otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta.

4. Mahdollisten vakavien haittavaikutusten välttämiseksi polyguanidiiniyhdisteitä (PHMB), booriyhdisteitä (dinatriumboraatti) ja isotiatsolinoniyhdisteitä ei suositella käytettäväksi lainkaan.

5. Yrityksissä tulee olla biosidien käytöstä tarkat ohjeet, joiden tulee perustua tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteeseen ja yrityksen tekemään riskinarviointiin. Työntekijät ja rakennuksen käyttäjät tulee luonnollisesti suojata myös mikrobeilta ja muilta vaurioituneista materiaaleista vapautuvilta epäpuhtauksilta.

6. Tilojen käyttäjälle tulee antaa ennen biosidien käyttöä riittävät tiedot käytettyjen aineiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista terveyteen. Annetun tiedon tulee perustua tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen ja Tukesin ohjeistukseen.

7. Biosideja käytettäessä tulee noudattaa tarkoin valmistajien antamia ohjeita niin käyttötavan, työturvallisuuden kuin myös varoaikojen suhteen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti suosittelemme varoajaksi kaikkia biosideja käytettäessä vähintään 24 tuntia ja otsonoinnille mielellään 48 tuntia. Varoaika voi olla myös tätä pidempi, jos valmisteen käyttöohje sitä edellyttää.

8. Otsonoinnin jälkeen tilan ilmanvaihtoa tulee tehostaa, jotta ilman epäpuhtaudet saadaan poistettua. Myös tilassa olevat pinnat tulee puhdistaa.

9. Yrityksille tulisi tarjota yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä. Yhteisesti tuotettu, avoimesti saatavilla oleva koulutusmateriaali on hyödyksi myös kuluttajille ja asiakkaille. Asiakkaan on hyvä suhtautua kriittisesti biosidien markkinointiin ja yritysten antamaan tietoon biosidien turvallisuudesta.

Työterveyslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lisätietoja: Kyösti Louhelainen, projektipäällikkö, Työterveyslaitos, Puh. 040 753 2015 etunimi.sukunimi@ttl.fi Anne Hyvärinen, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Puh. 029 524 6364, etunimi.sukunimi@thl.f

By |2016-11-24T20:11:32+00:00maaliskuu 18th, 2016|Uutiset|Kommentit pois päältä artikkelissa Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa

About the Author: