Kosteusvaurioiden mikrobiologiaa ja toksikologiaa

tammikuu 24, 2013

Funktionaalisen lääketieteen seuran symposio 2.11.2012 Helsingin Yliopistossa / Kosteusvaurioiden mikrobiologiaa ja toksikologiaa /Mirja Salkinoja-Salonen 1

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/24338502/FLYSalkinojaSalonenb.pdf

http://yle.fi/uutiset/professori_homesaneeraus_voi_lisata_asunnon_myrkkyja/6449738

Kosteusvaurioiden mikrobiologiaa ja toksikologiaa
Mirja Salkinoja-Salonen, PhD, tutkimusjohtaja
Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja Ympäristötieteiden lts
Seminaariesitelmä Funktionaalisen Lääketieteen Yhdistys r.y. Symposiossa ”Kosteusvauriomikrobit ja
monikemikaaliherkkyys” , Porthania, Helsingin Yliopisto, 2 .11.2012
Taustaa & historiaa. Suomessa on Euroopan puhtain ulkoilma, mutta ehkä likaisin sisäilma. Pääosa
suomalaisen elämästä eletään sisätiloissa. Joidenkin rakennusten sisäilmaan liittyy ”ylimääräistä”
sairastumista. Miksi?
Menneinä vuosikymmeninä tilastollinen, merkitsevä näyttö sisäilman ja terveyshaittojen
yhteydestä havaittu altistumisesta asbestille, radonille, formaldehydille ja tupakansavulle. Asbesti
on kuitumaista kiviainesta, siitä ei löydetty toksista ainetta. Kesti 70 vuotta ennen kuin kertynyt
tilastollinen näyttö asbestialtistuksen ja keuhkosyövän yhteydestä otettiin tosiasiana ja saatiin
aikaan säädökset työntekijöiden suojaamiseksi altistukselta. Radon – joka nousee suomalaisesta
moreenimaaperästä, oli aluksi tunkeikkaan väittelyn kohde: ei voitu ymmärtää, miten pitoisuus
sisätiloissa voisi olla korkeampi kuin ulkoilmassa? Epäiltiin mittausten pätevyyttä – kunnes asia
selvisi. Sisäilman formaldehydin toksiset mekanismit löydettiin nopeasti – kyseessä oli yksi, hyvin
yksinkertainen molekyyli ja altistumisen mittaukseen tarvittiin vain yksi analyysi. Viitearvo oli helppo
vetää ja altistumista ehkäisevät toimenpiteet päätökset saatiin alle vuosikymmenessä.
Tupakansavulle on altistuttu sisätiloissa yli sata vuotta, mutta vasta 1970 luvulla opittiin
analysoimaan savun sisältöä, tunnistettiin muutamia satoja kemiallisia yhdisteitä. Kuitenkin edelleen
on epäselvää mikä tai mitkä niistä ja miten, aiheuttaisivat sairastumista. Tupakkateollisuus toi
ahkerasti esiin ikänsä tupakoineita ihmisiä, jotka eivät sairastuneet keuhkosyöpään… Lopulta
tilastollinen näyttö savulle altistuneiden korkeammasta sairastuvuudesta (useisiin erilaisiin
sairauksiin) riitti päättäjille niin että 20 vuoden tutkimuksen ja väittelyn jälkeen saatiin aikaan
tupakkalaki. Neljäs samantapainen prosessi on tällä hetkellä käynnissä Suomessa: miten rakennusten
home- tai kosteusvauriot voisivat aiheuttaa ihmisen sairastumista?

”Sisätiloissa käytetyt biosidit toksisuuden aiheuttajina. Sellaisten tilojen, joissa ei ole toimialasta johtuvaa desinfiointitarvetta, desinfiointi pitkävaikutteisilla biosidivalmisteilla on yleistynyt Suomessa. Käytetyt tehoaineet ovat myrkyllisiä guanidijohdannaisia, polyheksametyleeni guanidi hydrokloridi (PHMG) ja polyheksametyleeni biuguanidiini (PHMB), joko yksin tai muihin biosideihin tai kationisiin tensideihin (pesuaineisiin) seostettuina. Käsittelyjä markkinoidaan puhdistamisina, ja nimillä ”savusumu”, ”kylmäsavu”, ”kuivasumutus” , vaikka niihin ei liity puhdistamista eli lian tai mikrobikasvustojen irrottamista ja poistoa. PHMG tai PHMB käsittely ei poista homemyrkkyjä

(mykotoksiineja) eikä vähennä niiden toksisuutta. Yksikään tutkimus ei ole osoittanut, että sisätilapintojen käsittely guanidi biosideilla olisi vähentänyt tai poistanut kosteus- tai homevaurioisen tilan käyttöön liittyneitä terveyshaittoja. Käytetyt biosidit jäävät käsittelyn jälkeen pysyvästi sisäpinnoille, ja muodostavat pitkäaikaisen toksisen altisteen tilojen käyttäjälle. Kostea kosketus (esim. iho) irrottaa pinnasta PHMB ja PHMG tehoaineita, ja mekaaninen käsittely (imurointi, siivous, huonekalujen tai papereiden siirtely) irrottaa pinnoilta toksista pölyä joka voi aiheuttaa toksista altistusta hengitysteitse tai silmien kautta”.

Tags: , , , ,